Asiakastarina

Pumppaamo ratkaisee kroonisen tulvaongelman ja parantaa elämänlaatua Semarangissa, Indonesiassa

Pumppaamo ratkaisi tulvaongelman Semarangin keskustassa.

Joko Rusmani, konsultti, Indonesian julkisen työn ja asutuksen ministeriö

Indonesialainen kaupunki Semarang kärsi usein suurista tulvista. Merenrantakaupungista osa sijaitsee nousuvesirajan alapuolella. Voimakkaiden sateiden ja nousuveden aikana hallitsemattomat vesimassat aiheuttivat tuhoa ihmisten kodeissa ja elämässä. Kaupunki on rakentanut Grundfosin kanssa vahvan, ainutlaatuisen ratkaisun asukkaidensa suojaamiseksi tulvilta. Vuodesta 2014 se on pitänyt tulvat pois jokialtaista ja kaupungin keskustasta, mikä on lisännyt asukkaiden elämänlaatua - ja kiinteistöjen arvoa.

Alkutilanne

Semarang, Indonesian viidenneksi suurin kaupunki, jolla on suuri kauppasatama, on kärsinyt tulvista useiden vuosien ajan.

Semarang sijaitsee matalalla Javan pohjoisosissa. Noin kolmannes kaupungista on nousuvesirajan alapuolella ja toisella puolella vuoret ympäröivät kaupunkia. Kokonaispinta-ala on noin 13 neliökilometriä. Trooppinen sademetsän ilmasto tekee siitä yhden maan kosteimmista alueista - etenkin nousuveden aikana.

Tilanne oli pahimmillaan sekä nousuveden että sateen aikana, toteaa Indonesian rakennus- ja asuntoministeriön konsultti Joko Rusmani.

”Kun sadekauden aikana tuli nousuvesi, se esti sadeveden valumisen merelle, minkä seurauksena sadevesi virtasi takaisin ja tulvi asuinalueille. Se oli jatkuva ongelma.”

”Tuolloin jopa pieni sade aiheutti tulvia”, kertoo Ari Soemantri, joka asuu Jalan Permata Merahin alueella, Semarangin keskustassa. ”Voimakkaat sateet aiheuttivat tulvan, joka kesti useita päiviä.”

Maan vajoaminen jopa 10 senttimetriä vuodessa on vaikeuttanut tilannetta. Joko Rusmanin mukaan tämä johtuu liiallisesta pohjaveden otosta ja rakentamisen aiheuttamasta maaperän ylikuormittumisesta. Kaiken kaikkiaan maan vajoaminen, sade ja vuorovesi ovat olleet ongelma Semarangissa jo vuosia.

Uusi pumppaamo muuttaa tilannetta.

Ari Soemantri (toisena oikealla), seisoo perheineen kotitalonsa edessä Jalan Permata Merahissa, Semarangin keskustassa. Tulvaveden piinasivat aluetta aiemmin, hän kertoo. Nykyisin "tulvavapailla" alueilla kiinteistöjen arvo on noussut.

Ratkaisu

Vuonna 2013 laaja, globaali tiimi alkoi rakentamaan tyhjennyspumppuasemaa, joka pystyisi toimimaan hankalissa tulvaolosuhteissa. Ryhmään kuuluivat indonesialainen urakoitsija Brantas, japanilainen konsultti Oriental, japanilainen kansainvälisen yhteistyön virasto (JICA), Indonesian julkisen työn ja asutuksen ministeriö, Semarangin kunta ja Grundfos. Hanke oli Indonesian hallituksen alainen strateginen vesivarojen hallintaohjelma.

Joko Rusmani kertoo, että hankeryhmä sulki kahden tärkeimmän joen - Semarang- ja Barujokien - suut.

”Ja nyt yläjuoksulta tuleva vesi varastoidaan altaisiin”, hän sanoo. ”Joten se, mikä aikaisemmin tapahtui painovoimaisesti, toimii nyt pumppujen avulla.”

Hänen mukaansa altaat voivat varastoida 130,000 kuutiometriä (m3), kun taas pumppaamon kokonaiskapasiteetti on 35 m3 sekunnissa eli 126,000 m3 tunnissa. Luotettavuus on ehdottoman tärkeää. ”Koska kaikki tapahtuu nyt pumppujen avulla, pumppujen odotetaan toimivan vuorokauden ympäri, jotta vesi voidaan pumpata aina tarvittaessa häiriöttä”, hän sanoo.

Semarangin pohjoisin kolmannes sijaitsee nousuvesirajan alapuolella, mikä oli osasyynä alueen tulviin. Satama-alueella muuri on rakennettava korkeammaksi, jotta merivesi pysyy poissa.

Projektiryhmä valitsi Grundfos KPL-pumput aiemman samanlaisista pumpuista Surabayassa ja Jakartassa saamansa kokemuksen perusteella - ne olivat toimineet luotettavasti yli kymmenen vuotta, hän sanoo.

Näiden pumppujen käyttö on todella helppoa. Kun alkaa sataa, voimme käynnistää järjestelmän heti.

Nur Wahid, Käyttöpäällikkö

”Koska pumppujen kapasiteetti on valtava ja ne olivat tuolloin Indonesian suurimmat, pyysimme apua Grundfosin pääkonttorista Tanskassa”, Joko kertoo. ”Varmisimme, että pumppuihin on saatavana varaosia paikallisesti seuraavien 15 vuoden ajan.”

Vuonna 2014 suoritetun käyttöönoton jälkeen pumppaamo on toiminut odotetusti, kertoo käyttöpäällikkö Nur Wahid. Kuivan kauden aikana henkilökunta käyttää pumppuja tunnin tai kaksi päivässä tarpeen mukaan, jotta varastointialtaan pinta pysyy oikealla tasolla ja pumppujen toiminta tarkastetaan päivittäin. ”Onneksi näitä pumppuja on helppo käyttää. Joten kun sataa, voimme käynnistää järjestelmän heti ”, Nur Wahid kertoo.

Lopputulos

Nykyään ihmisten, jotka ovat kokeneet tulvia kodeissaan ja keskustan kaduilla, ei tarvitse kärsiä niistä enää. Heidän ei enää tarvitse nostaa asuntoaan torjuakseen maan laskua ja säännöllisiä tulvia. ”Ja tiet toimivat nyt vihdoin niin kuin pitäisi”, Joko toteaa. ”Aikaisemmin tiet toimivat pikemminkin vesiväylinä, mutta nyt ne ovat kuivia. Ei enää ongelmia.”

Hän lisää, että hallitus voi nyt kehittää infrastruktuuria pelkäämättä tulvien ja vuoroveden aiheuttamia vaurioita. ”Sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset asiat ovat alkaneet jälleen kehittyä Semarangissa”, hän sanoo.

Paikallinen asukas Ari Soemantri kertoo, että naapurusto on nyt päässyt eroon tulvista. ”Kiinteistöjen ja maa-alueiden hinnat nousevat, koska tulvia ei enää ole.”

Joko Rusmani, konsultti Indonesian julkisen työn ja asutuksen ministeriöstä, istuu puistossa Semarangin keskustassa. “Olemme ylpeitä, koska löysimme ratkaisun jota arvostetaan ja joka toimii esimerkkinä muille,” hän kertoo.

Joko kertoo: ”Semarangin pumppaamo ratkaisi tulvaongelman Semarangin kaupungin keskustassa. Sitä voidaan käyttää esimerkkinä, jota voidaan soveltaa muilla vastaavilla alueilla. Olemme ylpeitä, koska pumppaamo on tarjonnut meille arvokkaan ratkaisun ja toimii esimerkkinä muille. Monet Indonesian kunnat, jotka kohtaavat samoja ongelmia, ovat tutustuneet altaisiimme tutkiakseen, miten ne pystyisivät ratkaisemaan samat ongelmat kaupunkeihinsa sopivalla tavalla.”

Aiheeseen liittyvät sovellukset

Tutustu aiheeseen liittyviin sovelluksiin.