1 puuvillainen T-paita 2500 litraa

Lähde: Unesco-IHE-koulutuslaitos (2005) Puuvillan käytön vesijalanjälki, s. 21.
Linkki: https://waterfootprint.org/media/downloads/Report18.pdf
Linkki: https://www.worldwildlife.org/stories/the-impact-of-a-cotton-t-shirt (2013)

1 farkut 8000 litraa

Lähde: Unesco-IHE-koulutuslaitos (2005) Puuvillan käytön vesijalanjälki, s. 21
Linkki: https://waterfootprint.org/media/downloads/Report18.pdf
Linkki: https://waterfootprint.org/en/water-footprint/personal-water-footprint/

1 avokado 227 litraa

Lähde: Unesco-IHE-koulutuslaitos (2010) Viljelykasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden vesijalanjälki, s. 20
Linkki: https://waterfootprint.org/media/downloads/Report47-WaterFootprintCrops-Vol1.pdf
Linkki: https://waterfootprint.org/en/about-us/news/news/grace-launches-new-water-footprint-calculator/

1 pullo viiniä 630 litraa

Lähde: Unesco-IHE-koulutuslaitos (2010) Viljelykasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden vesijalanjälki, s. 16
Linkki: https://waterfootprint.org/media/downloads/Report47-WaterFootprintCrops-Vol1.pdf

Vesijalanjälki

Elintarvikkeiden ja tavaroiden tuottaminen ja kuluttaminen jättää suurimman vesijalanjäljen
Lähde: Maailman vesineuvosto ja Yhdistyneiden kansakuntien vedenkulutuksen UNESCO-IHE-instituutti

Puhtaan veden saanti

Ilman puhdasta vettä elää 2,2 miljardia ihmistä, joista suurin osa asuu kehitysmaissa.
Lähteet: Unicef ja WHO, 2019. Kotitalouksien juomaveden, sanitaation ja hygienian edistyminen. 2000 - 2017, s. 6
Puhtaan veden saanti: Puhdistettua juomavettä on saatavilla tarvittaessa paikan päällä ja vedessä ei esiinny uloste- tai kemikaaliperäistä saastumista (veden lähteitä ovat: putkistot, pora- tai putkikaivoja, suojatut kuilukaivot tai lähteet, sadevesi sekä pakattu vesi).

Veden saanti

785 miljoonaa ihmistä elää ilman tyydyttävää veden saantia.
Lähteet: Unicef ja WHO, 2019. Kotitalouksien juomaveden, sanitaation ja hygienian edistyminen. 2000 - 2017, s. 6
Tyydyttävä veden saanti: Puhdistetun juomaveden saanti siten, että hakuaika on enintään 30 minuuttia jonotusaikoineen.

1000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee päivittäin huonolaatuisen juomaveden tai heikkojen hygieniatolosuhteiden vuoksi.

Lähde: Prüss-Ustün ym., 2014. Riittämättömästä vedenlaadun, sanitaation ja hygieniasta johtuvien sairauksien aiheuttama taakka matala- ja keskitulotasoisilla alueilla: retrospektiivinen analyysi 145 maasta kerätyistä tiedoista, s. 1
Linkki: https://onlinelamatu.wiley.com/doi/full/10,1111/tmi.12329
Lähde: WWAP (Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesiarviointiohjelma). 2017. Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesikehitysraportti 2017. Jätevesi: Hyödyntämätön resurssi. Pariisi, UNESCO.
Linkki: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000247153
Linkki: https://www.unicef.org/media/media_68359.html
Linkki: https://www.un.org/sustainabledevelopment/water-and-sanitation/

80% kaikesta jätevedestä kulkeutuu luontoon ilman asianmukaista käsittelyä.

Lähde: WWAP (Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesiarviointiohjelma). 2017. Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesikehitysraportti 2017. Jätevesi: Hyödyntämätön resurssi. Pariisi, UNESCO, p. 2
Linkki: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000247153
Linkki: https://www.un.org/sustainabledevelopment/water-and-sanitation/

Kaupungistuminen

Vuoteen 2050 mennessä kaupungeissa odotetaan asuvan 2,5 miljardia ihmistä nykyistä enemmän, eli 68 prosenttia väestöstä. Lähes 90 prosenttia kasvusta odotetaan tapahtuvan Afrikassa ja Aasiassa.
Lähde: YK: n talous- ja sosiaaliministeriö
Linkki: https://www.un.org/development/desa/fi/news/population/2018-revision-of-world-urbanization-prospects.html

Mikäli asiat jatkuvat ennallaan, johtaa se 40% vajaukseen veden tarjonnan ja kysynnän välillä vuoteen 2030 mennessä

Lähde: Maailmanpankki (2018).
Linkki: http://www.worldbank.org/en/topic/water/overview

Kaupungit menettävät jopa 60% pumpatusta vedestä

Lähde: GWI: n vesitietoraportti 2019
Linkki: https://www.gwiwaterdata.com/data-hub/uttility

Tilojen jäähdytyksen vaatima energiankulutus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000

Lähde: Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) Energiatehokkuus 2018 - analyysi ja näkymät vuoteen 2040. IEA Market Report -sarja, kuudes painos, s. 92
Linkki: https://webstore.iea.org/market-report-series-energy-efficiency-2018
Linkki: https://www.iea.org/fuels-and-technologies/cooling

Ilmastonmuutos aiheuttaa voimakkaampia sateita, jotka johtavat tulviin ja meriveden nousuun

Lähde: WWAP (Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesiarviointiohjelma) / YK Vesi. 2018. Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesikehitysraportti 2018: Luonnolliset ratkaisut vesiongelmiin. Pariisi, UNESCO.
Linkki: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000261424
Lähteet: Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesiarviointiohjelma, OECD 2016, tulvariskien taloudellinen hallinta, Maailman meteorologisten organisaatioiden integroitu kuivuudenhallintaohjelma)

Lontoossa ja Mexico Cityssä vesi on loppumassa

Lähde: Circle of Blue: Zeropolis - suuret kaupungit, vähän vettä
Linkki: https://www.circleofblue.org/zeropolis/
Lähde: W12-kongressi
Linkki: https://www.w12-congress.com/about-the-w12/

Nykyisin teollisuuden osuus vedenkulutuksesta on lähes 20 prosenttia

Lähde: UNESCO (2012), Yhdistyneiden Kansakuntien maailman vesikehitysraportti 4: vedenkäytön hallinta riskiolosuhteissa
Linkki: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000215644
Linkki: http://www.fao.org/aquastat/fi/overview/methodology/water-use

Maailmanlaajuisesti vesihävikki on keskimäärin 30 % kaikesta pumpatusta makeasta vedestä

Lähde: Laskuttamattoman veden mittaaminen globaalisti, R Liemberger ja A. Wyatt, s. 834
Linkki: https://www.researchgate.net/profile/Alan_Wyatt/publication/326238463_Quantifying_the_global_non-revenue_water_problem/links/5e9df9e54585150839ef34b8/Quantifying-the-global-non-revenue-water-problem.pdf?origin=publication_detail

Vesipula Mexico Cityssä

Lähde: Circle of Blue: Tulvat ja vesipula hukuttavat Mexico Cityn
Linkki: https://www.circleofblue.org/2018/latin-america/floods-water-shortages-swamp-mexico-city/
Lähde: W12-kongressi
Linkki: https://www.w12-congress.com/about-the-w12/

Vuoteen 2050 mennessä 40% maailman väestöstä ennustetaan kärsivän vesipulasta

Lähde: UNWD 2020
Linkki: https://www.unwater.org/publications/world-water-development-report-2020/

Noin 250 miljoonaa ihmisestä ympäri maailmaa kärsivät vuosittain tulvista ja ne aiheuttavat vuosittain 40 miljardin dollarin tappiot.

Lähde: OECD 2016 - Tulvariskien taloudellinen hallinta, s. 9
Linkki: https://www.oecd.org/daf/fin/insurance/OECD-Financial-Management-of-Flood-Risk.pdf

Esimerkkejä laskuttamattomasta vedestä (NRW) maittain:

Iso-Britannia 21%, Meksiko 40%, Yhdysvallat 20%, Ruotsi 40%, Liberia 49%, Armenia 83%, Kiina 21% ja Venezuela 62%.
Lähde: R. Liemberger; A. Wyatt: Laskuttamattoman veden mittaaminen globaalisti, liite
Linkki: https://www.researchgate.net/profile/Alan_Wyatt/publication/326238463_Quantifying_the_global_non-revenue_water_problem/links/5e9df9e54585150839ef34b8/Quantifying-the-global-non-revenue-water-problem.pdf?origin=publication_detail

Päästöt ja ilmastonmuutos

Energiantuotannon osuus on 73% CO2 -päästöistä, joten sillä on kriittinen rooli ilmastonmuutoksessa
Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien Vesi
Lähde: Maailman luonnonvarainstituutti
Linkki https://www.wri.org/blog/2020/02/greenhouse-gas-emissions-by-country-sector

Kuluttajien käyttäytyminen

Kuluttajien käyttäytymisen ja kulutustottumusten muutosten odotetaan lisäävän veden kysyntää noin 40% ja energian kysyntää 50% vuoteen 2030 mennessä.
Lähde: Euroopan komissio: kasvava kulutusmyönteisyys
Linkki: https://ec.europa.eu/kno wledge4policy/foresight/topic/growing-consumerism_en