Liian alhainen vedenpaine on ongelma johon törmätään monenlaisissa liikerakennuksissa.

Tämä video antaa sinulle käsityksen paineenkorotuksen perusperiaatteista ja esittelee joitakin yleisimmistä ratkaisuista. 

Aloitetaan tarkastelemalla paineenkorotuksen perusteita. Paineenkorotusjärjestelmä koostuu paineenkorotuspumpusta ja ohjauksesta. Sen tarkoitus on nostaa vedenpainetta, jotta rakennusten käyttömukavuus paranee. 

Kuvittele korkea rakennus. Ilman paineenkorotusta vedenpaine väistämättä laskee, kun vesi nousee ylöspäin – jättäen ihmiset ylimmässä kerroksessa kärsimään heikosta vedenpaineesta.

Paineenkorotuksen tarve voi ilmetä myös esimerkiksi saneerauksen jälkeen, kun jokaiseen asuntoon on asennettu astianpesukone. Usein uusien laitteiden lisääminen aiheuttaa lisäpainetta vedenjakelulle tiettyinä vuorokaudenaikoina, mikä väistämättä vaikuttaa hanapaineeseen. 

Kolmas tilanne on rakennus, joka sijaitsee mäen päällä. Vaikka siinä olisi vain yksi kerros, vesi menettää painetta noustessaan mäkeä ylös. 

Näissä kaikissa tapauksissa vedenpaine kunnallisesta vedenjakeluverkostosta ei yksinkertaisesti riitä varmistamaan riittävää painetta koko kyseisessä rakennuksessa. Tarvitaan paineenkorotusta – joten tarkastellaan siihen vaihtoehtoja. 

Kaksi yleisintä paineen­ korotusratkaisua ovat pumput käynnistys-/pysäytystoiminnolla ja pumput muuttuvalla nopeudella. Katsotaan kumpaakin erikseen, aloittaen käynnistys-/pysäytysmallista.

Käynnistys-/pysäytysratkaisussa paineenkorotuspumppu käynnistyy ja pysähtyy ennalta määritellyn “käynnistys- ja pysäytyspaineen” mukaan.  Mutta miten se määritellään?

Ensimmäinen vaihe on laskea rakennuksen vaadittu minimipaine jotta voidaan asettaa käynnistys-/pysäytystaso. Käytetään esimerkkinä 25‑kerroksista rakennusta, joka vastaa 105 metriä. Sanotaan, että yläkerroksessa tarvittava minimipaine on 3 bar – mikä vastaa 30 metriä vesipatsasta. Käynnistystason tulee tällöin olla vähintään 13,5 bar ja pysäytystason noin 14,5 bar.

Vähentääkseen liiallista vedenpainetta alakerroksissa, nousuputkeen on asennettava paineenalennusventtiilit. Muuten pohjakerroksen paine vastaisi pysäytystasoa – tässä tapauksessa 14,5 bar – mikä on aivan liian korkea. Enintään 50 metrin korkuisissa rakennuksissa paineenalennusventtiilejä ei välttämättä tarvita. 

Siirrytään nyt käynnistys-/ pysäytysratkaisusta toiseen vaihtoehtoon – muuttuvanopeuksiseen pumppuun. Muuttuvanopeuksinen paineenkorotuspumppu on kehittyneempi ratkaisu, joka on suunniteltu tuottamaan riittävä vakiopaine energiatehokkaasti.

Tarkastellaan taloyhtiötä. Tyypillisesti vedentarve on suuri aamuisin, mutta kun kaikki ovat lähteneet töihin, tarve laskee merkittävästi, kunnes ihmiset palaavat kotiin. Tai esimerkiksi kun alakerran ravintola avaa lounaalle. Muuttuvanopeuksinen paineenkorotuspumppu mukautuu automaattisesti muuttuviin tarpeisiin pitääkseen energiankulutuksen mahdollisimman alhaisena. 

Mutta miten saat pumpun toimimaan näin? Kun olet laskenut rakennuksen kuormitusprofiilin, määrität vain paineen asetusarvon. Pumppu ylläpitää samaa painetta jatkuvasti – mutta alentaa nopeuttaan vedenkulutuksen ollessa vähäistä, kuten päivisin tai öisin, säästääkseen energiaa. Hyvin pienellä virtaamalla pumppu voi jopa pysähtyä kokonaan jotta se ei kuluta energiaa lainkaan.

Huomaa, että alemmissa kerroksissa saattaa olla tarvetta myös paineenalennusventtiileille.

Kun olemme tarkastelleet paineenkorotuksen perusteita ja yleisimpiä ratkaisuja, kerrataan lyhyesti:

• Paineenkorotusta käytetään, kun kunnallisen vedenjakeluverkoston paine ei riitä tuottamaan koko rakennukseen tarpeeksi painetta.

• Kaksi yleisintä ratkaisua ovat käynnistys-/pysäytys ja muuttuva nopeus – jotka molemmat auttavat parantamaan asumismukavuutta tuottamalla riittävän paineen hanoissa, suihkuissa ja kodinkoneissa.