Asiakastarina

Puhtaan ja kohtuuhintaisen veden saatavuus muuttaa elämän Ugandan kylissä

”Unelmani on, että koko alueella olisi tällaiset järjestelmät, että voisimme todeta alueemme olevan turvallinen vedensaannin kannalta”

Kigongo Mathias, Buikwen piirihallituksen puheenjohtaja, Uganda

Ugandan maaseudulla Victoria-järvellä sijaitsevissa kalastajakylissä puhdasta vettä ei ollut helposti saatavilla. Järvi on teollisuusjätteen saastuttama ja veden nauttiminen aiheuttaa vakavia tai tappavia tauteja. Vuonna 2015 Islannin hallitus rahoitti 4-vuotista vesi-, sanitaatio- ja terveyshanketta (WASH) alueen auttamiseksi.

Islanti teki yhteistyötä paikallisen Buikwen piirihallinnon, Water Mission Uganda järjestön ja Grundfosin kanssa. Yksi osa projektia olo pohjavesikaivojen poraaminen ja aurinkoenergialla toimivien Grundfos AQtap -vesiautomaattien asentaminen 39 kylään, joissa asuu noin 45 000 ihmistä. Tämän yhteistyöprojektin ansiosta veteen liittyvien sairaustapausten määrä laskee kahden vuoden jälkeen edelleen tasaisesti.

Bugoban kylässä ripulitapausten määrä kaikissa ikäryhmissä on vähentynyt 45% vuosina 2017–2019. Alle 5-vuotiailla lapsilla osuus on vähentynyt dramaattisesti 65%. Lisäksi kylien vesitoimikunnat ottavat hoitaakseen vesijärjestelmien toiminnan. Vedestä saatavat maksut suunnataan laitteiden käyttöön ja kunnossapitoon kestävän ja pitkän tähtäimen toiminnan varmistamiseksi.

Alkutilanne

Bugoban kylä (asukkaita 10,000) sijaitsee laaksossa Buikwen alueella, Victoria-järven yläpuolella sijaitsevilla kukkuloilla. Jinjan kaupungista Bugobaan kestää noin tunti nelivetoautolla punamaan, sokeriruoko- ja cassavapeltojen läpi. Järvi sijaitsee pitkän rinteen alla, noin puolen tunnin kävelymatkan päässä kylästä.

Kun Annet Kasukya tuli Bugobaan mennäkseen naimisiin kalastaja-aviomiehensä kanssa, hänestä tuli yksi monista naisista ja tytöistä, jotka kävelivät rinnettä alas ja täyttivät 20 litran kanistereita vedellä. Sitten hän raahasi ne kotiin ruoanlaittoa ja peseytymistä varten.

”Aluksi ajattelimme, että vesi oli hyvää, koska käytimme sitä”, Annet Kasukya kertoo. ”Sitten sairastuit ja ajattelit, että ehkä se johtuu hyttysistä. Yhteisön ihmiset olivat aina sairaana. Naapurini kuoli bilhartsiaan. Hänen vatsansa oli turvonnut. Emme tienneet, että kaikki johtui järvivedestä.”

“Käytimme paljon rahaa lastemme ja itsemme hoitoon, kun sairastuimme,” kertoo Annet Kasukya, Bugoban kylän asukas ajasta ennen Grundfos Lifelink -vesiautomaattien käyttöönottoa. “Emme pystyneet säästämään rahaa, joka olisi helpottanut elämäämme.”

Hänen esikoistyttärensä Hanifa - joka on nyt kuusivuotias - sai vaikean ripulin. ”Käytimme paljon rahaa parantaaksemme hänet”, Annet kertoo. ”Hän kuivui niin pahasti. Hän melkein menehtyi.”

Jotkut kyläläiset ajattelivat, että vesi kauempana järvellä olisi puhtaampaa. Se toi omat riskinsä, kuten hukkumisen ja krokotiilit. ”Järvivesi ei ollut ollenkaan hyvää”, hän sanoo.

Kaivo oli olemassa, mutta se oli 2 - 3 tunnin kävelymatkan päässä toisessa suunnassa eikä sen veden laatuun voinut luottaa. Toinen vaihtoehto oli ostaa vettä paikallisilta veden myyjiltä. He myivät kylässä vettä päivisin 500 ugandan shillinkiä (0,15 USD) kanisterilta.

”Se oli kallista. Meillä ei ollut varaa siihen”, hän sanoo. ”Käytimme paljon rahaa lastemme ja itsemme hoitoon, kun sairastuimme. Emme voineet säästää rahaa, joka olisi voinut helpottaa päivittäistä elämäämme.

Bugoban kylän asukas Annet Kasukya käyttää vesikorttiaan (WaterCard) ostaakseen 20 litraa vettä Grundfos AQtap -vesiautomaatista.

”Järvi on joskus ollut hyvä vesilähde mutta ajan mittaan teollisuuden kehitys ja väestönkasvu ovat aiheuttaneet sen pilaantumisen”, kertoo Buikwen piirihallinnon puheenjohtaja Kigongo Mathias. ”Järven rannikon yhteisöissä havaittiin veteen liittyvien sairauksien, etenkin lasten kuolemien, lisääntymistä, korkeita lääkärilaskuja ja tuottavan työajan vähenemistä. Tämä aloitti köyhyyden ja lasten kasvun hidastumisen negatiivisen kierteen . Tämä ei ollut toivottavaa yksittäisille kotitalouksille eikä hallinnolle.”

Alueella ei ollut kansalaisjärjestöjä eikä äskettäin perustetulla Buikwen piirillä ollut varoja kaivojen poraamiseen ja vesijärjestelmien hankintaan.

“Vesiautomaatiti toimivat,” toteaa Kigongo Mathias, Buikwen piirihallituksen puheenjohtaja Ugandasta. Hän kertoo, että uusi vedenjakelujärjestelmä ja Grundfos AQtap -vesiautomaatit ovat mahdollistaneet puhtaan veden saannin Bugoban kaltaisille kalastajakylille. Vedestä johtuva sairastelu vähenee jatkuvasti.

Islanti ojentaa auttavan kätensä

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa sijaitseva Islannin suurlähetystö aloitti vuonna 2015 piirihallinnon pyynnöstä selvityksen vesi-, sanitaatio- ja hygieniaohjelman (WASH) käynnistämisen tarpeesta Buikwessa.

Suurlähetystön vanhempi ohjelmavastaava Maurice Ssebisubi tunnisti 39 vakiintunutta kylää rannalla. Konsultit arvioivat alueen tilanteen. ”Suurin ongelma jonka he havaitsivat oli, ettei puhdasta vettä ollut käytettävissä”, hän sanoo. ”Toiseksi, käymälöitä ei ollut. Kaikki kävivät asioillaan ulkona. Yhteisöillä meni todella huonosti. ”

Maurice Ssebisubi, Islannin Ugandan suurlähetystön vanhempi ohjelmavastaava.

Islantilainen ryhmä tutustui markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin. ”Halusimme vesijärjestelmät, jotka antaisivat vastinetta rahoillemme ja joka olisi varustettu pumpuilla, jotta ihmiset eivät lakkaisi saamasta vettä, joka on yhteisölle elintärkeää.”

Ryhmä tutustui useisiin erilaisiin vesijärjestelmiin Ugandan maaseudulla. Jokaisessa oli omat haasteensa - kuten käteismaksu. ”Joku kerää rahaa ja se vain katoaa. Ja jos pumppu rikkoutuu viikoksi, joku vain tulee ja ottaa sen”, hän sanoo.

Muissa hankkeissa vettä tulisi kuusi kuukautta, mutta sitten vedentulo loppuisi. Yhdessä pohjoisten kylien järjestelmässä käytettiin yhteisöhallintamallia, mutta asukkailla oli vaikeuksia tulojen hallinnassa. ”Emme halunneet tehdä samoja virheitä”, hän sanoo.

Ratkaisu: Grundfos Lifelink -vesijärjestelmä

Kaikki muuttui, kun Mauricen tiimi tutustui aurinkoenergialla toimivaan AQtap-vesiautomaattiin Kikondossa lähellä Buikwea. ”Tarkastelimme kirjanpitoa ja huomasimme, että se oli ollut toiminnassa noin kolme vuotta. Aina kun palasimme sinne, totesimme veden virtaavan.”

Kansalaisjärjestö Water Mission Uganda oli toteuttanut Kikondoon Lifelink-ratkaisun vesiautomaateilla. Islanti keskusteli heidän kanssaan ja päätteli, että paras ratkaisu olisi yhdistää uudet vesijärjestelmät ennakkomaksun mahdollistavaan automaattiseen vesikioskiin, kuten Grundfosin AQtap-ratkaisuun.

Kyläläiset täyttävät vesikanistereita yhdellä Bugoban kylän AQtap-vesiautomaateista.

Islannin hallitus oli jo todennut tarpeen kerätä pientä maksua vedestä vesijärjestelmien toiminnan ja kunnossapidon rahoittamiseksi. Grundfos AQtap -vesiautomaatti mahdollisti tämän WaterCard-pohjaisen ennakkomaksun ja verkkopohjaisen järjestelmänsä avulla.

Joten Islanti myönsi 6,7 miljoonaa dollaria 4-vuotiselle WASH-ohjelmalle, joka päättyy vuonna 2019. Rahoitukseen kuului 24 porakaivoa 39 kylässä, joissa asui noin 45 000 ihmistä, aurinkoenergialla toimivat Grundfos SP-pumput ja RSI-aurinkoinvertterit sekä 107 aurinkoenergialla toimivaa AQtap-automaattia kyliin. Bugoba oli yksi näistä kylistä. Se sai kolme AQtap-automaattia vuonna 2017.

WASH-ohjelman puitteissa toimitettiin myös käymälöitä, sadeveden keruujärjestelmiä, koulutusta ja paljon muuta.

Vuoteen 2020 mennessä Buikwen piirikunnan paikallishallinto saa järjestelmät täysin omistukseensa. ”Yhteisöjen on pystyttävä pitämään järjestelmät toiminnassa itse”, sanoo Islannin Ugandan-suurlähettiläs Unnur Orradóttir Ramette. ”Se on edullinen, lähes huoltovapaa järjestelmä.”

“Panostamme parempaan terveyteen, parempaan koulutukseen,” skertoo Unnur Orradóttir Ramette, Islannin Ugandan suurlähettiläs, joka osallistui WASH-projektiin.

Näin se toimii

Ensinnäkin yhteisö testaa porakaivoveden säännöllisesti varmistaakseen sen puhtauden. Kloorauksen jälkeen puhdas vesi pumpataan säiliöihin aurinkovoimalla. Sen jälkeen vesi virtaa painovoimaisesti putkistoa pitkin Grundfos AQtap-vesiautomaatteihin. AQtap-automaatit sijaitsevat keskeisillä paikoilla kylissä.

Kyläläiset voivat hakea puhdasta vettä perheensä ja pienyritystensä käyttöön mihin vuorokauden aikaan tahansa etukäteen maksetulla WaterCard-kortilla. Vesi maksaa 100 shillinkiä 20 litralta - eli noin 0,03 USD / 20 l.

”Halusimme muulla kuin käteisellä rahalla toimivan ratkaisun, joka takaisi koko järjestelmän toiminnan läpinäkyvyyden”, kertoo Unnur Orradóttir Ramette.

Tapahtumien ja toimintojen tiedot käsitellään ja julkaistaan verkossa, samoin pumppujen käyttötiedot. ”AQtap-järjestelmässä rahan siirto on erittäin helppoa verrattuna muihin näkemiini järjestelmiin”, sanoo Maurice Ssebisubi. ”Ja toiseksi, kaikkea voidaan hallita verkossa. Vianmääritys voidaan tehdä verkossa. Meidän ei tarvitse soittaa kenellekään.”

Water Mission Ugandan maajohtaja Tom Kisubi kertoo, että järjestelmän tapa käsitellä rahaa lisää projektin yhteiskunnallista kestävyyttä. ”Emme käytä käteistä rahaa. Ihmiset voivat ladata rahaa vesikortteihinsa. Ihmisten ei tarvitse pitää mukanaan käteistä. Tämä lisää vastuullisuutta. Se parantaa talouden hallintaa ja lopulta koko järjestelmän kestävyyttä.”

Bugoban kyläläisiä yhdellä kylän kolmesta Grundfos AQtap -vesiautomaatista.

Maurice Ssebisubi lisää: ”Kaikki rahat keskitetään piirihallinnolle, mutta ihmisillä on vesikortit. Täällä piirin virkamies hallitsee tiliä, jonne rahat talletetaan. Kaikki voivat nähdä sen. Kaikki raha kanavoidaan yhdelle henkilölle. Aikaisemmissa järjestelmissä se kanavoitiin erilaisille komiteoille ja rahastonhoitajille, minkä lopputuloksena kaikki romahti. AQtapin ansiosta jäljitettävyys on todella parantunut.”

Hänen mukaansa AQtap-vesiautomaatin toinen suuri etu on sen kestävyys. ”Ne ovat kestäneet kolmen vuoden ajan näissä yhteisöissä”, hän sanoo. ”Meillä ei ole ollut ongelmia. Sanon aina ihmisille: "Nämä ovat vesiautomaattien iPhoneja "

Puhtaan veden aikaansaannokset

Kyläläinen Annet Kasukya kertoo, että Bugoban kylässä, jossa AQtaps on ollut toiminnassa yli kaksi vuotta, eron näkee kaikkialla. ”Kylä on niin puhdas. Emme enää näe sairaita oksentamassa tai ripuloimassa. Ihmiset ovat oppineet puhtautta. Ylläpitämään siisteyttä”, hän sanoo.

”Tilanne on muuttunut paljon, koska meillä on nyt raikasta vettä”, hän jatkaa. ”Vettä on saatavilla. Voit hakea sitä joko yöllä tai aamuisin tai keskipäivällä. Minulla on varaa maksaa 100 shillinkiä. Voin ostaa 20 litraa. Se ei ole liian kallista.”

Hän lisää, että nyt hänen perheensä voi säästää rahaa lääkärikuluissa ja hänen lapsensa voivat käydä koulua. Bugobassa paikalliset opettajat kertovat, että koulua käyvien lasten määrä on melkein kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun kyläläiset saivat käyttöönsä puhdasta vettä ja saniteettitiloja.

Suurlähetystön ennakkotietojen mukaan vain yhden vuoden aikana vuonna 2018, koko Buikwen alueella sairastuvuus vesivälitteisiin sairauksiin laski 7%. Alueelta ei vielä ole saatavilla WASH-ohjelman 2019 tietoja kaikista kalastajakylistä. Mutta Bugobassa ripulitapausten määrä kaikissa ikäryhmissä on vähentynyt 45% vuosina 2017–2019. Alle 5-vuotiailla lapsilla osuus on vähentynyt 65%.

Vaikka Islannin suurlähetystön täydellinen arvio hankkeesta ei ole valmis, alustavien lukujen mukaan puhtaan veden jakelun piirissä on nyt noin 90% väestöstä, kertoo Maurice Ssebisubi. ”Tavoitteena on ripulitautien täydellinen hävittäminen kylissä vuoden 2019 loppuun mennessä”, hän sanoo.

Vedestä johtuvien sairauksien vähetessä, useammat paikalliset lapset pääsevät kouluun ja saavat paremman koulutuksen Bugobassa. Kuvassa etsitään hyönteisiä koulun takana olevalta pellolta biologiantunnilla.

Kestävä järjestelmä

Piirihallituksen puheenjohtaja Kigongo Mathias kertoo käyttäneensä aikaisemmin paljon aikaa käymällä sairaiden asukkaiden luona kylissä. Tänään kaikki on toisin. Hän on vaikuttunut paikallisten klinikoiden kertomista uutisista.

”Heillä ei ole paljon työtä! Ja jos tarkastellaan lääkevarastoja, lääkkeiden kulutus on alhaisella tasolla. Se säästää hallitukselta paljon rahaa”, hän sanoo.

”Jos saan enemmän rahaa käyttööni, se on unelmani”, hän lisää. ”Jotta koko alueella olisi tällaiset järjestelmät, jotta voimme todeta, että alueemme on erittäin turvallinen vedensaannin kannalta”,

Suurlähettiläs Unnur Orradóttir Rametten mukaan toiminnan kestävyys ulottuu WASH-projektin ulkopuolelle. ”Panostamme parempaan terveyteen ja koulutukseen”, sanoo suurlähettiläs. ”Panostamme kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen - erityisesti kestävän kehityksen tavoitteeseen nro 6, joka koskee puhdasta ja kohtuuhintaista juomavettä.”

”Haluamme pystyä tarjoamaan kohtuuhintaista ja puhdasta vettä sadoille miljoonille ihmisille maapallolla”, hän sanoo. ”Päämäärän saavuttaminen vaatii yhteistyötä. Olemme löytäneet ratkaisun, joka näyttää toimivan erittäin hyvin. ”