Pohjavesi on erittäin hyödyllinen luonnonvara.  

Kun toimimme oikein, pohjavesi on puhdas ja kestävä talous‑ ja kasteluveden lähde.  

Pohjaveteen kohdistuu kuitenkin myös monia uhkia,  joista merkittävimmät ovat saasteet ja ilmastonmuutos.  

Ilmastonmuutos konkretisoituu eri tavoin.  

Yleensä sen seurauksena kuivilla alueilla on entistä kuivempaa  ja kosteilla alueilla entistä kosteampaa.  

Pohjaveden kannalta haitallisinta on vähäinen sade.  

Tämä suuntaus on ollut havaittavissa eri puolilla maailmaa viime aikoina  kuivien kausien pitkittyessä äärimmilleen viime vuosikymmenien aikana.  

Tämän lisäksi myös sateet ovat entistä rankempia.  

Kuivien kausien pitkittyessä pohjaveden pinta laskee.  

Jos pohjavettä hyödynnetään enenevässä määrin talous‑ ja kasteluvetenä,  ehtyminen kiihtyy.  

Kuivuuden aiheuttamien ongelmien lisäksi myös sateet ovat entistä runsaampia,  mikä hankaloittaa pohjaveden muodostumista.  Rankkasateiden seurauksena  vettä valuu suuria määriä suoraan maan pinnalta puroihin ja jokiin,  jolloin se ei ehdi suodattua uudelleen pohjavedeksi.  Esimerkiksi Tanskassa on havaittavissa erilainen ilmastonmuutoksen seuraus.  

Vuotuinen sademäärä kasvaa,  minkä vaikutuksesta pohjaveden pinta nousee.  Joissakin osissa Tanskaa pohjaveden pinnankorkeus  on vain alle metrin maanpinnan tason alapuolella.  

Jos alueella on rankkasateita, seurauksena voi olla tulvia.  

Tämä johtuu siitä,  että maaperä pystyy varastoimaan vettä enää vain rajallisesti.  

Yksi ilmastonmuutoksen merkittävistä haitoista  on myös suolaveden tunkeutuminen vesivarantoihin.  

Merenpinnan noustessa  suolavesi tunkeutuu yhä syvemmälle rannikkoalueiden akvifereihin  korvaten makean veden varantoja.  Vaikutuksia voidaan lieventää  siirtämällä pohjavedenoton alueita kauemmaksi sisämaahan.  

Näillä rannikkoalueilla asuu kuitenkin paljon ihmisiä,  jotka ovat riippuvaisia makean veden varannoista.  

Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjavesivarastoihin monella tavalla.  Tarkastelimmepa asiaa miltä kantilta tahansa, muutoksia tapahtuu jatkuvasti  ja olemme alkaneet nähdä vaikutusten mittakaavan vasta hiljattain.  

Myös saasteet ovat merkittävä uhka pohjavedelle.  

Saasteita muodostuu esimerkiksi kaatopaikoilta syntyvien vuotojen  ja maatalouden torjunta-aineiden seurauksena.  

Pohjavesi on usein vanhaa,  joten saasteiden vaikutusten näkyminen saattaa kestää vuosikymmeniä.  

Tanskassa pohjavesi on keskimäärin 50 vuotta vanhaa.  Pohjaveteemme saattaa siis muodostua saasteita,  vaikka saasteita tuottaneet laitokset eivät olisi enää toiminnassa.  

Ilmastonmuutoksen ja saasteiden aiheuttamien ongelmien  ratkaiseminen ja lieventäminen edellyttää kattavia tietoja.  

Missä vettä on? Onko akviferi pieni vai iso?  

Onko maakerroksissa suolavettä? Mistä lähteistä vettä täydennetään?  Onko lähistöllä saasteiden aiheuttajia?  

Näihin kysymyksiin paneudutaan uusia kaivoja suunniteltaessa.  Pyrimme keräämään mahdollisimman paljon tietoa.  

Kartoitamme maaperän piilokerrokset ja pohjaveden muodostumisen vyöhykkeet,  jotta voimme selvittää, mistä saasteet ovat peräisin.  

Ja laadimme veden virtausta kuvaavan mallin  pohjavedenoton kestävän käytön kartoittamista varten.